Sain hakupaketin täytettyä ja lähetettyäkin jopa viikon etuajassa woop hyvä minä. Nyt oon taas yhtä askelta lähempänä mun unelmaa. Mun lähtöön on suunnilleen 300 päivää plusmiinus 15 koska en voi tietää lähtöpäivää tietenkään.
Nyt kun istun lämmin glögimuki kädessä kirjottamassa tätä tekstiä niin toi 300 päivää tuntu aivan luvattoman pitkältä ajalta. 300 herätystä. 300 nukahtamisen yritystä miettiessä hitaampaakin hitaammin lähestyvää vaihtovuotta. En tiiä onko kauheen muulla monella tulevalla/nykyisellä vaihtarilla sellaista fiilistä ennen vaihtoa ollut, että aika kulkee järkyttävän hitaasti. Luulisin et yleensä se aika menee tosi tosi nopeasti.
Mulla semmoinen fiilis kummiskin on. Tää Suomessa olo ei tunnu nyt yhtään kivalta, jotenkin jopa ahdistavalta. Ja ei, se ei johdu koeviikosta joka alkaa ens viikolla eikä tästä marraskuun pimeästä säästä. Tää pimeys on jopa ihan kivaa paitsi kun katoin kuvia kesältä kun olin tosi ruskee!!. Ei nää asiat mua haittaa. Ylipäätään nyt ei vaan tunnu kivalta. On siihen syitäkin, mutta en niitä nyt tässä rupea availemaan. Tuntuu vaan siltä et haluisin tän ajan kuluvan mahdollisimman nopeasti sinne ens alkusyksyyn jollon pääsen matkaan kohti toivottavasti jotain aivan ihanaa ranskalaista perhettä, joiden kanssa saan viettää ihanat 10 kuukautta mun elämästä. Ja sit mä palaan takasin tänne. Yksinkertasesti sanottuna mä vaan haluaisin sinne mahdollisimman pian ja pois täältä.
Huomenna koulussa äikän tunnilla mulla on puhe ja mun puhe käsittelee mun omaa tulevaisuutta ja suurimmaks osaks siis vaihtovuotta ja on ihana päästä purkamaan viideks minuutiks luokan eteen miltä musta tuntuu, okei ketään ei varmaan kiinnosta mut saanpas ainakin pölöttää omaan tapaani paljon. Must tuntuu et kaveritki kuuntelee tätä mun vaihtaripälpätystä ihan kauheesti ja suuri kiitos teille kun ootte toistaseks jaksaneet!
Mulla on toinen valmennustapaaminen 1.12 vähän ennen mun synttäreitä. Siellä aiheena on kai elämä isäntäperheessä ja koulunkäynti, jos en nyt täysin erehdy. On ihan kiva mennä sinne ja tavata muita vaihtoon lähteviä. On myös kiva saada lisätietoa ja yleensäkin kaikki mikä liittyy ens vuoteen on musta nyt ihan äärimmäisen voiks noin ees sanoa?? kivaa, koska tää aika tuntuu todellakin matelevan.
Tää postaus oli nyt lähinnä mulle hätäkeino purkaa tää olo. Tuntuu et ihmiset ei kauheesti ymmärrä miks musta tää aika matelee ja haluun sinne niiiiiin kovasti. Usein kuulen kysymyksen et "miksä lähet sinne viettää vaikeit aikoi koti-ikävän kaa vapaaehtosesti ku voisit jäädä tänne?" NO just siks mä lähen koska haluan kokea ne vaikeudet ja koti-ikävän ja kaiken muun mitä eteen tupsahtaa. Yritän nyt kumminkin nauttia tästä ajasta ennen vaihtovuotta ja nautinkin varmasti, täl hetkel on vaan vähän kyseenalanen olo tän Suomes olemisen kanssa. Kyl tää olo tästä lähtee, kun paniikki seuraavan kerran iskee.. Täl kertaa toi biisi ei ole ranskaks, mut laitan tohon alemmas pienen selityksen miks sen valitsin!
"I always wonder why birds stay in the same place when they can fly anywhere in the world.
- Then I asked myself the same question."
Bruno Mars - Long Distance Tää biisi on sellanen mitä voin kuvitella itteni kuuntelemassa ens vuonna ja sil taval pääsen lähemmäks sitä vuotta jo ja muutenkin tää kuvaa mun fiiliksiä nyt, kun on vähän ikävä kaikkia ja muutenkin tekee mieli kuunnella tätä tosi paljon koko ajan.
MARIA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti