une trés bonne journée

 

Tänään oli taas yksi niistä päivistä kun muistin miksi ihmeessä olen täällä. Olen täällä ylittämässä rajojani, voittamassa pelkojani, oppimassa, kasvamassa ja nauttimassa, autuaan tietämättömänä siitä mitä tulevaisuus tuo. Vietin päivän kaupungilla hyvässä seurassa, kahvitellen, hymyillen ja kaupunkia tutkiskellen. Kotiin palatessa hymy ei meinannut hyytyä bussissa ja taisin jopa lauleskella ääneen. Ranskan puhuminenkin sujui tänään ihmeen hyvin, musta rupeaa kai vähitellen paljastumaan ranskaisillekin se puhelias tyttö jonka suuta ei saa tukittua välillä millään, varsinkaan niinä hyvinä päivinä. Päivä päivältä pystyn olemaan enemmän oma itseni.

 

What can I say? Onnellinen ja kiitollinen.

(hymyilen edelleen ja on melkein keskiyö)

 

ps. blogin osoite vaihtunut jos ette ole huomanneet, uusi on: croissantsetcafe.blogspot.com

 

Bisous, Maria