Koko maailma ja erityisesti Ranska heräsi tänä aamuna huonoihin uutisiin, todella huonoihin. Harmaa pilvi on laskeutunut Pariisin ylle ja kuluu aikaa ennen kuin se väistyy. Heräsin kahdelta yöllä, katsoin kelloa kännykästä ja huomasin viestitulvan, olin saanut isiltä viestin jenkeistä ja sain selville että Pariisissa on ollut terroristihyökkäyksiä, vaihdettiin muutama sana asiasta, selasin sosiaalisen median ja painuin takaisin pehkuihin. Siinä vaiheessa tiesin kuolleita olevan noin 40. Aamulla kun heräsin luku oli jo 120, ja kasvoi koko ajan. Olin saanut tutuilta, tuttujen tutuilta ja tuntemattomiltakin kyselyitä olenko kunnossa, se tuntui todella hyvältä, musta välitetään. Se hyvä tunne kuitenkin väistyi uutisia katsoessa. En edes voi kuvitella sitä surua mitä kaikki uhrien omaiset kokee, sen ajatteleminenkin saa sydämen käpristymään tuskasta, vaikkei siellä mitään kenellekään mun tutulle tapahtunutkaan.
En halua kirjoittaa mun mielipidettä tästä asiasta nettiin. Jos totta puhutaan, en uskalla kirjoittaa sitä. Ollaan puhuttu perheen ja läheisten ystävien kanssa asiasta, he tietävät mun mielipiteen ja se riittää. Sanon silti sen, että en ymmärrä miksi tällaista tapahtuu, miten tällaista voi tapahtua. En ymmärrä mikä tätä maailmaa vaivaa. En ymmärrä mikä saa ihmisen tekemään jotain tällaista. Tän,tammikuun ja helmikuun terrori-iskujen Ranskassa (niinkun kaikkien muiden iskujen muuallakin), on tarkoitus luoda pelkoa niin että ei uskallettaisi elää normaalisti. Pelättäisiin matkustaa mihinkään, oltaisiin ylivarovaisia joka paikassa ja panikoitaisiin. Me ei saada antaa valtaa sille pelolle, niille terroristeille. Meidän täytyy pysyä vahvoina, vaikka tässä maailmassa tapahtuu kauheita asioita
"This is an attack not just on Paris, not just on the people of France, but this is an attack on all of humanity and the universal values we share" -Barack Obama
Ranskaan on julistettu hätätila, rajavalvontaa on tiukennettu "terrorismi" tasolle asti, ulkona liikkumista ei suositella Suur-Pariisin alueella, mutta ei myöskään missään muualla isoissa kaupungeissa muutamana lähipäivänä. Hätätilan lisäksi on julistettu 3 päivän suruaika, sitä ei tiedetä vielä että tarkoittaako se vapaa-päivää maanantaina vai ei. Pariisissa on suljettuna julkisia rakennuksia ja isoja kauppoja, se on iso askel kuulemma turvatoimissa koska todella harvinaista tehdä niin lauantaina. Kaikki koulut ja yliopistot on suljettuja tänään. Eilen illalla mietin miten kauheaa olisi ollut olla vaihdossa Charlie Hebdo tapauksen aikana ja mihin heräsinkään tänä aamuna. Ranskan parlamentin tiedottaja sanoi televisiossa "Olemme sodassa, 60 rauhan vuotta Ranskassa on ohi, hyökkäykset olivat sotatoimia Ranskaa vastaan". Mitä tuohon voi lisätä.
Toivon todella paljon voimia ja rakkautta kaikille, jotka eivät tämän takia saa enää koskaan nähdä läheisiään, halata ja rutistaa heitä todella lujaa. Kaikille joilla ei enää ole mahdollisuutta ilmaista rakkautaan läheiselleen, koska häntä ei enää ole. Kaikille jotka menettivät eilen, tai ovat menettäneet aikaisemmin läheisen tällaisella hurjan epäreilulla, turhalla ja kammottavalla tavalla joka tuottaa tuskaa niin uhrien omaisille kuin kaikille muillekin, kun miettii mikä tätä maailmaa vaivaa, se on sekoamassa ellei jo seonnut.
Tällainen pistää väkisin miettimään. Kaikkea.
En bref en francais // Je pense que ce que les terroristes veulent, c'est nous faire peurs, et là ca a marché, tout le monde panique. C'est pas comme ca que ca devrait marcher. On devrait leur montrer qu'on garde notre sang froid et qu'ils n'ont pas gagné. Il faut rester calme, ne pas paniquer et s'unir contre ces terroristes qui ne veulent que semer la terreur. Je pense que une attaque terroriste comme ca, c'est pas seulement une attaque contre un pays, c'est une attaque contre l'humanité. J'espère de l'amour et de la force pour tout le monde.
Maria
Viisaita sanoja, rakas! Voi hyvin. ❤️ Iso halaus. ❤️
VastaaPoista❤️❤️
PoistaOlet kirjoittanut vahvaa tekstiä, toivottavasti et liikaa murehdi noita raskaita asioita. Hurjalta se tuntuu, tuo terrorismi. Ei jaksa ymmärtää ja kun sotaa käydään joka puolella maailmassa ja viattomat ihmiset kuolee, kokonaisia perheitä tapataan, lapsia jää orvoiksi, ei ole kotia, ei ruokaa.Minua surettaa teidän sukupolvi minkälaisessa maailmassa teidän pitää elää ja pelätä.
VastaaPoistaOle vahva, elämä jatkuu. Rakkaita terveisiä ja haleja.
Hieno kirjoitus, Maria. Aivan oikein: on pysyttävä vahvana, rohkeana ja itsenäisenä eikä antaa vihan sumentaa ajatuksia. Vain sillä tavoin usko ihmisyyteen ja tulevaisuuteen voittaa. - Oletko saanut vielä mitään tietoa tulevasta sijoituksestasi? Minä kirjoitin vielä uudestaan nantesilaisille ystävilleni, mutta sieltä ei ole kuulunut nyt mitään - kirjoitin heille juuri perjantaina iltapäivällä, ja voi vain arvata, että heilläkin ovat nyt ajatukset myllerryksessä ja varmaan keskittyminen muihin kuin työnsä ja lastensa hoitamiseen vaikeaa... Isot halit sulle Maria, ja kyllä rakkautta ja iloa maailmassa onneksi vielä riittää! Koetetaan itse kukin välittää sitä toisillemme! Halihalihali!
VastaaPoistaMulle on nyt löytynyt uusi perhe joo, tänään saan tietää "virallisesti" siitä vaikka jonkun verran jo tiedänkin. Hali!
PoistaNo hienoa, félicitations! Onko se jo niin vamaa, että voin kirjoittaa nantesilaisille ettei tarvitsekaan enää levittää sanaa?
PoistaLaita tietoa, kun perhe varmistuu!
VastaaPoistaVarmistunut on, nyt odottelen lisätietoa heistä. Ilmoittelen!
Poista