Asun nykyään Petit Mars nimisessä kylänkäppänässä vähän vanhemman pariskunnan luona jotka ovat kyllä niin mukavia että tuntuu kuin olisi todella iso taakka pudonnut harteilta perheenvaihdon jälkeen. Näillä on kaks lasta (eivät asu kotona enää siis) joista toisen oon tavannut ja hänkin on niin mukava ja ihanan boheemi persoona. Toista käväistäänkin tapaamassa Montpellierissä ihan etelässä seuraavalla lomalla (joka on muuten 3 viikon päästä jo :-D) ja niin pois päin. Petit Mars, pieni Mars mikä lie älkää sitten ihmetelkö jos oon entistä oudompi kun palaan kun oon asunut puol vuotta Marsissa xD heh kulunut vitsi jo kahden viikon jälkeen.
Näiden elämä on niin ihanan aktiivista niinkun vissiin kaikkien eläkeläisten että en malta mitä kaikkea pääsen kokemaan tässä kevään aikana! He vaikuttavat myös mulle paljon stereotyyppisemmiltä ranskalaisilta, niin söpöltä vanhemmalta pariskunnalta. Ja Pappa tää mies muistuttaa mua niin paljon susta että pistää oikeen hymyilemään :-) Tänään ja huomenna illalla he ovat teatterikerhon (kuinka söpöä!!!) kanssa teatterissa ja oon yksin kotona, joka on ihanaa! Mikä on parempaa kuin mennä pitkään lämpimään suihkuun pistää Paula Koivuniemi soimaan ja popittaa sitä täysillä? Tänään ei takuulla mikään. Tai ehkä se että tein kaksi koetta (ranska ja historia) jotka meni todella hyvin. Tai että kerroin vitsin ranskaksi isolle porukalle koulussa. Tai että ylitin mukavuusalueeni rajan taas kerran ja menin 80-luku teemaiselle aerobic tunnille. Tai se että ekaa kertaa moneen päivään onnistuin kaatamaan suuvettä korkkiin ilman että valui pöydälle yhtään. Tällä hetkellä menee niin hurjan hyvin että en osaa päättää mikä on parasta. En halua päättää mikä on parasta, nautin kaikesta.
Perheenvaihdon myötä sain enemmän vapautta esim sillä että kävelen bussille aina ja niitä busseja menee paljon enemmän, ennenhän mut siis aina viettiin ja haettiin bussilta autolla, en enää ikinä halua olla niin riippuvainen muista ihmisistä mitä olin viimeiset neljä kuukautta, tajusin sen tosin vasta nyt kun muutos tapahtui. Ja tuntuu että nää myös ymmärtää mua niin paljon paremmin koska niillä on itelläänkin ollut teinejä. Yksinkertaisesti paljon terveempi suhtautuminen koko elämään kaikilla osa-alueilla kuin entisellä perheellä. Ja tää uus kylä on muutes monta kertaa söpömpi, enkä asu edes lähelläkään kylän keskustaa vaan pienessä kylänpahasessa juuri ulkopuolella, täysin keskellä peltoja, ihmiset ratsastaa hevosilla muhkuraisilla kiemurtelevilla teillä, katulamppuja vasta rakennetaan ja lehmän kakka haisee koko ajan ihan joka paikassa, mutta minä nautin elämästä.
Erittäin hyvää loppuviikkoa ja jo huomenna alkavaa viikonloppua!
Bises
Maria
Bonsoir chère Maria la Marsienne :D
VastaaPoistaIhanaa lukea sun tekstejäsi, ja vaikuttaa todella, että nyt olet päässyt kivaan ja rentoon perheeseen! Täällä on nyt sellainen ihannetalvi ainakin pari, kolme päivää: -10 ja selkeää/melkein selkeää. Tiistaina tuli lunta ainakin yli 20 cm, sellaista ihanan kevyttä pakkaslunta. Ei edes lumityöt tuntuneet kurjilta: innoissani lapioin kahden naapurinkin sisäänkäynnin ja ajotien niiden kohdalta, hihhii. Oli kyllä sitten vähän eukolla selkä kipiänä, mutta eipä mitään, olen atomihiirimummu - käyn nimittäin kuntosalilla ja jumppa- sekä pilatestunneilla neljänä päivänä viikossa! Oisitkos uskonut, mitä häh!! Helmikuun 9. lähden Kanarialle ja mun ystävät Kanadasta tulee sinne kanssa, niiden tytär on naimisissa siellä MERIHEVOSTUTKIJAN kanssa. Gran Canarialla on yksi maailman kolmesta merihevosten (hippocampes) tutkimiseen erikoistuneista laitoksista. Ne on kiehtovia ja kauniita pikku otuksia.
Joo, Kanarialta mä lähden sitten 14.2. Marrakechiin Marokkoon - siellä asuu väliaikaisesti yks toinen entinen micheliniläinen Pariisista. Olen ihan innoissani, kauan olen halunnut käydä siellä, tuntea mausteiden tuoksut ja nähdä ihanat maanläheiset värit. Sieltä mä meen takaisin Kanarialle ja tuun kotiin vasta 27.2. Tällaista on eläkeläisen elämä :)
Sitten maaliskuun lopulla alkaa ne mun matkanjohtajareissut, joita on useita, viimeinen 8.5. Nizzaan ja Rivieralle. Että kyllä menee tämä talvi ja kevät vauhdikkaasti! Ajatella, sitten ilmeisesti sä tulet Suomeen joskus kesäkuun alkupuolella. Tuutko lentävällä lautasella?
No, oikein ihanaa "toista kautta" Ranskassa sulle, lueskelen aina välillä ilokseni näitä sun juttujasi. On kerta kaikkiaan upeaa, että lähdit sinne avartamaan omaa, mutta myös sikäläisten maailmankuvaa!
Bises,
Merihiiri ja Neppu Nenonen
Onpa helpottavaa kuulla noin positiivista uutisia. Hyvää jatkoa ! Terveisiä lumisesta Suomesta!
VastaaPoistamummo ja waari
Salut, Maria!
VastaaPoistaOlipa todella valoisa tuo sinun kirjoituksesi, siitä oikein aurinko paistaa esiin. Oli suuri ilo lukea se ja meidänkin sydämemme keventyivät kummasti vaan, kun mietimme sua siellä kaukana Marsissa. Te marsilaiset olette aika jännää porukkaa, joten odotamme uteliaina ensi kesäkuuta nähdäksemme elämämme ensimmäisen marsilaisen! Tuo äidinkin teksti oli kivaa luettavaa, kun siitäkin huomaa niin selvästi onnen ja helpotuksen tunteen siellä Jollaksen kotimaisemissa.
Olimme papan kanssa Berliinissä, kuten tiedät, ja min'ä sain kovan "räkätaudin" siellä, joten se siitä reissusta. Oli kuitenkin hauska muistella sitä meidän yhteistä matkaa ja Starbucksin herkkuja.
Toivottavasti taas pian kirjoitat noita hauskoja tarinoitasi sieltä Marsin pinnalta ja muistathan meitä kannatusjoukkojasi täällä Suomen talvessa (pyryttää muuten juuri nyt).
Bises
Mummi, Pappa, Sissi Sulola ja Pörrö Pörhölä